Aivot kesäkuntoon kotikonstein

Lenkkipolulla hikoilija huoltaa samalla myös aivojaan. Unessa aivot sen sijaan tekevät arvokasta työtä.

18.06.2019

Monet huhkivat kuntosaleilla ja lenkkipoluilla päästäkseen tiukkaan kesäkuntoon. Muutaman kilon nipistyksen takia ollaan valmiita hikoilemaan, ylittämään itsensä. Mutta kuinka moni laittaa aivonsa lomakuntoon keväällä? Ainakin lenkkeilijät, sillä aerobinen liikunta hellii kehon lisäksi myös aivoja. “Aivojen hyvinvointia ajatellen joka päivä pitäisi harrastaa vähintään kymmenen minuutin ajan liikuntaa, joka hengästyttää”, psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala arvioi.

Liikkumalla lisää verta aivoille

Välittömästi hengästymishetken jälkeen aivot ovat terävimmillään, sillä veri liikkuu kehossa rivakammin ja näin aivot saavat verta enemmän. Pitkällä aikavälillä liikunta voi parantaa aivojen keskittymis- ja tiedonkäsittelykykyä. “Jos haluaa tehostaa vaikutusta, niin aerobiseen liikuntaan voi yhdistää musiikkia, joka myös aktivoi aivoja monipuolisesti ja tuottaa mielihyvän tunteita. Ja jos saa vielä kaverin mukaan lenkille, niin aina parempi”, Mona Moisala neuvoo.

Aivoja uhkaavat muun muassa korkea verenpaine, tupakka ja alkoholi. Mutta nykyään aivoja uhataan myös teknologian suunnalta.

Älylaitteet voivat heikentää keskittymiskykyä

Aivotutkijan mukaan nykysuomalaisten aivot ovat ”ihan hyvässä kunnossa”, vaikka digitaalisaatio tuottaakin yhä isompia haasteita. “Älylaitteet stimuloivat aivoja. Jatkuva stimulointi saattaa pitkällä aikavälillä heikentää keskittymiskykyä ja vaikuttaa unen määrään.” Kuten kuntoilijakin, myös aivot tarvitsevat oikeaa ravintoa hyvien rasvojen, hiilihydraattien sekä proteiinien muodossa. Aivoliiton suositusten mukaan aivoille pitäisi tarjota mahdollisimman värikästä ruokaa eli antioksidantteja sisältäviä kasviksia ja hedelmiä. Ne edesauttavat aivoterveyttä.

Aivot eivät lepää yöunien aikana

Tärkein osa aivoterveyttä ajatellen on riittävä laadukkaan unen määrä. “Unen määrästä ei kannata tinkiä, sillä pienikin jatkuva univaje alkaa heikentää aivojen toimintakykyä”, Mona Moisala kertoo. Moisalan mukaan on yksilökohtaista, mikä on riittävä unen määrä, mutta lähtökohtaisesti unta tulisi saada ainakin 7-9 tuntia. “Joskus kuulee jonkun väittävän pärjäävänsä 5-6 tunnilla. Se ei valitettavasti riitä aivoille.” Aivotutkija neuvoo luonnollisen ja yksinkertaisen keinon selvittämään oikean unimäärän. “Nukkuu kolme yötä ilman herätyskelloa ja välttää piristeitä. Kolmessa yössä selviää se määrä, minkä keho ja aivot tarvitsevat.” Yöunen aikana aivot eivät lepää, vaan ne tekevät arvokasta huoltotyötä. Unessa aivojen viemäriverkosto aktivoituu ja aivot puhdistavat itseään. Syvän unen aikana myös verenpaine laskee.

Hajamielisyys on ensimmäinen oire

Miten aivot sitten ilmoittavat, että ne ovat huonossa jamassa? Mona Moisala kuvailee, että hajamielisyys on ensimmäinen oire aivoterveyden notkahtamisesta. Illalla nukahtaminen ja rentoutuminen on vaikeaa, kun aivot käyvät päivän tapahtumia tai työasioita läpi. “Kun huomaa koko ajan etsivänsä tavaroita ja unohtelee asioita. Ajatus on kateissa ja keskittyminen on vaikeaa”, Moisala lisää.

Aivot tarvitsevat oikeaa öljyä

Aivot tarvitsevat omega- 3-rasvahappoja ja etenkin kalasta saatavaa DHA:a. DHA:n vaikutusta aivojen toimintaan on tutkittu maailmanlaajuisesti pitkään. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA onkin määritellyt, että päivittäinen 250 mg:n DHA:n saanti edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina.

DHA:a saa parhaiten rasvaisesta kalasta, jota pitäisi syödä 2-3 kertaa viikossa, että EFSA:n suositukset toteutuisivat. Harva suomalainen syö kalaa näin paljon, joten Möllerin omega-3-rasvahappovalmisteet ovat tärkeässä osassa aivoterveyttä ajatellen ja ne tukevat myös sydämen toimintaa ja näkökykyä.

Orkla Care Finland, jonka laajaan valikoimaan Möllerin omega-3-rasvahappotuotteet kuuluvat, on tehnyt yhteistyötä Paavo Nurmi Games-kisaorganisaation kanssa vuodesta 2014 lähtien. “Paavo Nurmi Games -kisojen myötä olemme tavoittaneet monia kohderyhmiä ja saaneet arvokasta näkyvyyttä brändeillemme”, Orkla Care Finland -yhtiön tuotepäällikkö Christian Illman kertoo.

 

Artikkeli ilmestynyt Turun Sanomien Paavo Nurmi Games -liitteessä 27.4.2019. Kirjoittaja Jussi Hietikko.

 

Syksyllä 2012 kolme turkulaista yleisurheiluseuraa Turun Urheiluliitto ry, TuTo ry sekä Turun Weikot Yleisurheilu ry ottivat yhdessä Suomen Urheiluliiton ja Paavo Nurmen perheen kanssa tehtäväkseen Paavo Nurmen urheilu- ja kulttuuriperinnön säilyttämisen ja kirkastamisen. Seurayhtymän vuosittain järjestämä Paavo Nurmi Festival on kehittynyt kansainväliseksi tapahtumakokonaisuudeksi, joka on palkittu Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinnolla 2017.

Paavo Nurmi Festival toimii alustana ympärivuotiselle Paavo Nurmen perintötyölle, ja tapahtumakokonaisuus sisältää erilaisia tapahtumia eri ikäisille kuten Paavo Nurmi Marathonin, Paavon Sporttipäivän sekä Paavo Nurmi Koulukiertueen. Tapahtumakokonaisuuden huipentaa Paavo Nurmi Games, joka kuuluu IAAF World Challenge –kilpailusarjaan ja lukeutuu Pohjoismaisiin yleisurheilun huipputapahtumiin Tukholman ja Oslon Timanttiliigan osakilpailuiden rinnalla.

Paavo Nurmi Festival -tapahtumien järjestämiseen osallistuu merkittävä joukko yrityksiä, yhteisöjä ja vapaaehtoisia. Vuonna 2018 vapaaehtoisten määrä oli yhteensä yli 700 henkilöä. Järjestäjäyhteisöjen jäsenmäärä ylittää 10.000 henkeä, ja verkosto on lajissaan ainutlaatuinen sekä johtava Suomessa.